Kalaturinoita

Nyt on sitten kesäkuun loppupuoliskon pomperoinnit tehty. Kelit eivät kaksiset olleen tuon kalastusmuodon suorittamiseen, mutta uskollisesti kuitenkin poikani Juhan kanssa veimme koitoksen päätökseen.

Tuloksista voidaan olla montaa mieltä, kuitenkin olimme kohtuu tyytyväisiä. kaikkiaan kalan tulo oli hivenen huonompaa kuin yleensä, kalaa kyllä jokeen tuli mutta sillä tuntui taas kerran olevan niin kiire ettei joitanut perhoja noteeraamaan. Kylmää ja sateen ryydittämää tuulta kyllä riitti koko kaksiviikkoisen ajan, no yhtenä päivänä jopa aurinko suostui paistamaan jonkin aikaa. Pääsääntöisesti pomperoimme väyläkosteella koko porukka, Matti Juha ja minä, kuitenkin jonkun piston muuallekin teimme. Itselle kesän alku oli huonoin ainakin viiteentoista vuoteen, kaksi lohta, 1,520 kg ja 4,020 kg digitaali vaaan mukaan. Ei vain osunut kohdilleen omat vuoroni olla joessa, yksi tosi iso oli kiinni hetken. Lohi otti noin viiden metrin päästä joten näin sen koon selvästi, otin jälkeen suoraan koskeen, ensin yritin pysäyttää sen poolin alaniskalle, ei pysähtynyt, sitten seuraavaan montuun, ei siinäkään pysähtynyt. Sitten oltiinkin jo pohjasiimoilla, en ehtinyt kuin vasta ajatella perään lähtemistä kun siima jo löystyi. Kala siis karkasi ilman mitään varsinaista syytä. Toisen karkuutuksen pistän kyllä omaan piikkiini, katiskalla lohijalka olisi mielellään mennyt koskeen mutten sitä päästänyt, siinä sitten vedettiin hetken verran, sitten koukku oikeni,( Savadan Wide Gape Sproat 6 koukku). Hellemmällä pidolla olisi ehkä vain mennyt seuraavaan pooliin. Muutama leuotus jäi harmittamaan mutta niitähän aina sattuu, kala ei vain tartu kunnolla. Matti sai pari jalkaa ja titin, Juha kuusi lohta joista kaksi lohijalkaa. Kaikki kalat tuli pomperoilla. Niin oli siinä uppoperhomiehiäkin aina välissä heittelemässä, sillä aikaa kun itse olimme siinä saatiin väyläkosteesta yksi uppoperholohi, ja poissaollessamme toinen, joten ei niitä kovin kaksisesti tullut upokkaillakaan.   No odotetaan nyt sitten elokuuta josko pomppo pelaisi paremmin.

Viime viikon lopulla on kuulemma jokeen tullut hyvin kalaa. Jokin isompi parvi tai ainakin aktiivinen sellainen oli tullut jokeen. Viitikon Ari osasi kertoa, että nyt on ollut hieman hiljaisempaa sunnuntaista lähtien.

Kalojakaan ei ole ollut näkyvissä kuten “ennen vanhaan”, mikä lie syynä. Keli on ollut joella kova ja on tälläkin hetkellä. Vettä satelee ja yöt ovat olleet  totutusti kylmiä, että kannattaa pukeutua lämpimästi. On sieltä joitakin kaloja ylöskin otettu, mutta ei siten kuin viikonloppuna, että suuri osa kalastajista oli lähtenyt huoltohommiin kiintiön tultua täyteen.

Väyläkosteelta eli Hansenin montulta on tullut huonosti kalaa ja veneranta on keskipeilin ohella on ollut paikoista anteliaimpia. Mutta jäädään odottelemaan mihin suuntaan tässä mennään.

Nyt ei ole joelta tällä hetkellä mitään uutta kerrottavaa. Odotellaan mitä tapahtuu… Ensi viikolla Neidenille on tulossa lisää pitkänlinjan miehiä, kun Jokisen Perttikin suuntaa itsensä joelle…

Omat suunnitelmat alkavat hahmottua ja osittain toteutuakin. Perjantaina on lähtö Orklalle. Odotukset ovat korkealla vaikkakin pikkuisesta pettuuruudestahan tässä on kysymys, kun lähtee “vieraalle” joelle. No, sitä tulee nyt käytyä taas katsomassa onko ruoho aidan takana vihreämpää ja luultavasti sitä on taas todettava, että tuskin. Saahan ainakin lohestuskauden avatuksi. Seuraavaksi suuntaan heinäkuun lopussa pohjoiseen ja taas uudelleen elokuun alussa, että kyllä sitä Neidenkin tulee tänä vuonna kopastua.

Laitan matkaraporttia kun palailen Orkalta.

Juhannus on vietetty ja kuten Suomen kesässä niin tavallista, juhannus vietetään hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, eikä tämäkään vuosi tehnyt tähän poikkeusta. Lauantaina saimme todistaa keskellä kesää lumisadetta no okei tuli rakeita, mutta kuitenkin. Toisaalta säähän ei ole pilannut vielä koskaan juhannusta…

Joelta kuuluu vähän samanlaista tarinaa. Kylmät kelit hallitsevat Neidenillä kalastamista. Kaloja tulee harvakseltaan, mutta kalastajat ovat vähentyneet. Nyt ilmeisesti enemmän tilaa joella…

Kova on kuulemma ollut kaloilla nousuvauhti, ettei perhoihin ole ehtinyt tutustua. Nyt vain toivotaan, ettei matkanteko ole päättynyt verkkoihin vaan lohimammat ovat päässeet turvallisesti jokea ylös aloittelemaan häähommiaan.

Palaillaan taas.